Kukapa meistä ei muistelisi lämmölle lapsuuden kesän pyöräretkiä ja ihanaa vapauden tunnetta, kun pääsi ensimmäisiä kertaa omalla pyörällä reissuun.
Pyöräily on helppo, nopea ja kustannustehokas ratkaisu siirtymiseen paikasta toiseen. Monesti pyörällä on nopeammin, tai ainakin lähes yhtä nopeasti, perillä kuin autolla. Ja mikä onkaan parempaa aikaa pyöräillä kuin kaunis Suomen suvi.
Siirtymis- tai kuntoilumuotona pyöräily ei ole kovinkaan suuri varustelaji. Leppoisassa pyöräilyssä mukavuuteen eniten vaikuttaa toimiva, itselle mieluisa ja oikean kokoinen pyörä. Ja kypärä on tietenkin aivan ehdoton varuste, syystä jota tuskin tarvitsee edes mainita. Uusimmat kypärät on saatu jo niin kevyiksi, huomaamattomiksi ja istuviksi, että argumentit kypärän käyttämättä jättämiselle ovat hölynpölyä.
Kilpapyöräily tai vaativammat harrastusmuodot, kuten maastopyöräily tai retkipyöräily, kasvattavat varusteiden vaatimustasoa merkittävästi.
Käyn läpi muutaman tekijän, jotka vaikuttavat eniten pyöräilyn mukavuuteen:
Pyörän huolto
Pyörä itsessään on kapistus, josta kannattaa pitää huolta. Jos aikaa ja motivaatiota riittää, niin suurimmilta osin pyörähuolto onnistuu myös kotioloissa.
Pyörästä pitäisi tarkistaa, ainakin päällisin puolin, aina ennen ajoon lähtöä, että
• Jarrut ja vaihteet toimivat moitteetta → säädä tarvittaessa
• Ohjain, ohjainkannatin ja istuin ovat kunnolla kiinni → kiristä tarvittaessa
• Renkaissa on oikea ilmanpaine → täytä / tyhjennä tarvittaessa
• Mahdolliset pikalukolliset kiinnikkeet ovat kunnolla kiinni → kiristä tarvittaessa
• Polkimet ovat kunnolla kiinni →kiristä tarvittaessa
• Kun pyörään on kertynyt likaa → pyörän pesu (älä käytä painepesuria) ja ketjujen voitelu
• 200 kilometrin välein → ketjujen voitelu
• Jos pyörä päästää epänormaalia ääntä, klappaa tms. → etsi ongelma ja korjaa
Pyörällä ajettu 200 – 300 kilometriä
Tehdään niin sanottu ensihuolto
Ensihuollossa ei yleensä tarvitse vaihtaa osia tai tehdä isompia säätöjä. Ensihuollossa lähinnä varmistetaan, että asennuksessa tehdyt kiinnitykset ja säädöt ovat pysyneet paikallaan.
• Pestään pyörä → älä käytä painepesuria
• Tarkistetaan kaikki ruuvit, mutterit ja kiinnitykset → kiristetään tarvittaessa
• Tarkistetaan jarrut ja vaihteet → säädetään tarvittaessa
• Tarkistetaan ohjain-, napa- ja keskiölaakerit → rasvataan tarvittaessa
• Tarkistetaan vanteiden suoruus ja pinnojen kireys → rihdataan tarvittaessa
• Tarkistetaan rengaspaineet → täytetään / tyhjennetään tarvittaessa
• Tarkistetaan ketjun kunto → jos ongelmia, niin ota yhteyttä pyörän myyneeseen tahoon
• Tarkistetaan rattaiden kunto → jos ongelmia, niin ota yhteyttä pyörän myyneeseen tahoon
• Voidellaan ketjut
Ensihuolto on pyörän tärkein huolto, ÄLÄ JÄTÄ ENSIHUOLTOA TEKEMÄTTÄ!
Pyörän määrä-aikaishuolto
Jos ajat vuoden ympäri tee määrä-aikaishuolto 6 kuukauden välein
Jos ajat kevät – kesä – syksy tee määrä-aikaishuolto 12 kuukauden välein
• Pestään pyörä → älä käytä painepesuria
• Kiristä kaikki ruuvit, mutterit ja kiinnitykset
• Säädä jarrut ja vaihteet → vaihda kuluneet osat tarvittaessa
• Puhdista ja rasvaa ohjainlaakerit → vaihda kuluneet osat tarvittaessa
• Rihtaa vanteet → vaihda rikkinäiset pinnat tarvittaessa
• Aseta oikeat rengaspaineet → vaihda uudet kumit tarvittaessa
• Tarkista ketjun kunto → jos rikkinäinen vaihda uuteen
• Tarkista rattaiden kunto → vaihda rikkinäiset rattaat uuteen
• Voitele ketjut
Pyörän ”suljettujen osien” huolto
• Etunapa → putsaus ja rasvaus 5 000 kilometrin välein
• Takanapa → putsaus ja rasvaus 5 000 kilometrin välein
• Keskiö → putsaus ja rasvaus 5 000 kilometrin välein
Jos mahdollista, niin pyri säilyttämään pyörää kuivissa sisätiloissa (pyörä kyllä kestää ulkosäilytyksen, mutta pysyy näin parempana pidempään)
Pyörän valinta
Pyöriä on nykyään tarjolla valtava valikoima ja malleja löytyy lähes yhtä paljon kuin pyöräilijöitä. Pyörän valinnassa käytetään perinteisesti jakoa, jossa pyörä valitaan valmistajan suositteleman kategorian mukaan, eli:
maastoon – maastopyörä
maantille – maantiepyörä
kaupunkiin – citypyörä
hiekka- ja asfalttitiet – hybrid
pidemmille retkille – retkipyörä
Tämä on hyvä ja toimiva tapa valita pyörä, mutta uskon, että lähes jokainen ajaa pyörällä vaihtelevasti. Tästä syystä suosittelen miettimään asiaa myös toiselta kantilta ja kysymään itseltäsi nämä kolme kysymystä:
- Miten paljon olen valmis huoltamaan pyörää?
Jos vastauksesi on ”en juurikaan, haluan pyöräillä, en huoltaa” – suosittelen lämpimästi valitsemaan ns. napavaihteisen tai vaihteettoman pyörän.
Jos vastauksesi on ”olen syntynyt työkalut kädessä ja huolto on minulle lastenleikkiä” – voit pitää vaihtoehtosi vielä vapaana ja tehdä päätöksen kahden seuraavan kysymyksen perusteella.
- Miten pitkiä siirtymäni ovat?
Jos siirtymät ovat keskimäärin lyhyitä pärjäät todennäköisesti napavaihteisella tai vaihteettomalla pyörällä, jolloin huoltotyö helpottuu.
Jos siirtymät ovat keskimäärin pidempiä, niin vaihtoehdoksi jää napavaihteellinen tai ratasvaihteellinen pyörä. Ratasvaihteellinen on näistä kahdesta hieman kevyempi ajaa, mutta työläämpi huoltaa.
- Minkälaisessa maastossa ajan?
Jos ajat tasaisella tiestöllä – napavaihteellinen tai vaihteeton on hyvä ratkaisu.
Jos tiestö on vaihtelevaa – napavaihteellinen tai ratasvaihteellinen on hyvä ratkaisu.
Jos tiestö on mäkistä – ratasvaihteellinen on todennäköisesti paras ratkaisu
Rehellisesti sanottuna, uskon, että valtaosalle kuntopyöräilijöistä paras vaihtoehto on napavaihteellinen tai vaihteeton malli. Huoltotyöt, kun ovat hyvin harvoin se asia, jonka takia liikuntavälineet ostetaan.
Pyörän lukitseminen
Jos pyöräsi on edes jonkinlaisessa kunnossa ja et lukitse sitä, niin on melko varmaa, että joku sen pyörätelineestä nappaa kyytiinsä. Ja tämän jälkeen joudut harjoittamaan vain mielikuvapyöräilyä, mikä ei ole ollenkaan niin mukavaa.
Pidä siis pyöräsi lukossa.
Minkälainen on hyvä lukko?
Lähdetään ensin liikkeelle meiltä liikkeessä usein kysytystä kysymyksestä; onko tämä lukko vakuutusyhtiön hyväksymä?
En tiedä kaikkien maailman vakuutusyhtiöiden käytäntöjä, mutta ymmärtääkseni ei ole olemassa mitään listaa hyväksytyistä ja hyväksymättömistä lukoista. Lähtökohtaisesti vakuutusyhtiölle pitää pystyä todistamaan, että pyörä on ollut lukossa.
Lukot voidaan jakaa kahteen:
Kovat lukot
Esimerkkinä runkolukot ja U-lukot. Vahvaa jäykkää metallia. Hyvin vaikea hajottaa tai rikkoa. Runkolukko on todennäköisesti murtovarmin, mutta siinä on ongelmana se, että runkolukko ei kiinnitä pyörää mihinkään; ainoastaan estää ajamisen. Runkolukko on kuitenkin suosituin ja hyvä vaihtoehto.
U-lukko on erittäin murtovarma ja sillä saa pyörän kiinni myös esineeseen, mutta ongelmaksi muodostuu lukon koko ja kuljettaminen – lukkoa varten pitää olla reppu mukana.
Pehmeät lukot
Esimerkkinä vaijerilukot ja saranalukot. Metallista tehtyjä, mutta valmistettu siten, että ne taipuvat joltain osin, joka helpottaa lukon kuljettamista ja kiinnittämistä esineeseen.
Pehmeissä lukoissa ongelmaksi muodostuu usein se, että ne on melko helppo hajoittaa tai rikkoa. Vahvimmat mallit vaativat kyllä melkoisesti työtä, mutta joka tapauksessa ne saa rikki.
Parhaan mahdollisen lukon saat, kun yhdistät kovan ja pehmeän lukon. Markkinoilla on olemassa malleja, joissa kova ja pehmeä on integroitu samaan lukkopesään, mutta toimivaksi havaittu on myös irrallinen runkolukko + irrallinen vaijerilukko vaihtoehto.
Kaivakaas kaikki pyörät naftaliinista ja käykää nauttimassa auringosta!
-Aki
Ja kypärät päähän!
Ps. Iloisesti ilmoitan, että Intersport Forssasta saa taas pienen tauon jälkeen pyörähuoltoja omasta takaa. Pyörähuollon veloitus on 50€ tunti + mahdolliset varaosat.
Esimerkiksi normaali pyörän vuosihuolto maksaa tuon 50€ + osat.
